Kouluun

Hain tässä tammikuun alussa uudelleen kasvatus- ja ohjausalan koulutukseen, kolmatta kertaa. Ajattelin, että ei se maksa mitään yrittää, tulee taas hylätty jos tulee, eipähän voi syyttää etten olisi yrittänyt. No minulle soitettiin tuossa 13pvä koulusta jossa opinto-ohjaajan kanssa täydennettiin hakua. No puhelu päättyikin siihen että kouluhakuni vaihdettiin aivan toiseen, nimittäin lähihoitajan opintoihin joista oli pääsykokeet jo viikonpäästä tuosta puhelusta. 😵 Tiedossa oli se, että jos minut valitaan alkaisi koulu jo 1.2. Ei muuta kuin pikaiset yhteydenotot päiväkotiin ja ilmoitin pienimmänkin lapsista päiväkotiin. 

Hahaa, huomatkaa massiiviset silmäpussit 😂😂

Pääsykokeet oli melkoinen pyöritys, huonoilla yöunilla menin tekemään koetta, jossa piti moniin kiperiin kysymyksiin vastata ajan juostessa kellossa. Olin aivan varma että nyt menee niin penkin alle koko homma kuin olla ja voi. 🙈 

Tämän viikon keskiviikkona minulle sitten soitettiin ja toivotettiin "onneksi olkoon, sinut on valittu opiskelemaan meille ja vielä hyvin pääsykoetuloksin" 😲 olin pudota penkiltä siinä kohtaa ja ilmeeni oli varmasti näkemisen arvoinen. Hullu kun olen niin lupauduin aloittamaan vielä samointein koulun vaikka mahdollisuus olisi ollut aloittaa vasta joskus huhtikuussa. Huhtikuun aloituksessa olisin saanut edetä opinnoissa ihan normaaliin tahtiin, mutta nyt aloittaessani huomenna, minut laitetaan ryhmään joka on jo aloittanut koulutuksen tammikuun alussa (jos oikein asian ymmärsin) ja minun pitäisi kuukauden opinnot kiriä tässä kiinni samaan aikaan kun opetella uusia juttuja 😅 Ja ensimmäinen työharjoittelukin alkaa alle kuukauden päästä. HAH!!! Tässä elämässä on nyt niin paljon jarruteltu, että ajattelin ottaa kertaheitolla suunnan muutoksen xD Saa nähä ammunko itseäni tässä jalkaan, mutta se on nyt tehty mikä on tehty ja huomenna alkaa koulutaival. 

Nuorimmaisellakin alkaa nyt jännittävät ajat kun hän  joutuu pääsee, päiväkotiin. Erityisen jännittävää tässä tekee sen kun nuorin on tottunut läpi elämänsä nyt siihen, että aina on äiti tai isoveli turvana. Nyt kun hän joutuukin pärjäämään yksikseen veljen ollessa eri ryhmässä, voi olla todella outoa. Onneksi Jusu on reipas poika ja varmasti selviää hienosti jahka tottuu ympäristöön ja löytää mieluisia juttuja ^_^ Taitaa olla äidille kovempi paikka tämä uuden aloitus 😂

Jos aikataulut pitää paikkansa niin 02.06.2023 minusta valmistuu lähihoitaja erikoistuen lasten ja nuorten pariin 😊 Wish me luck 💜

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille 💗

Kirppistelyä osa 1: vaatteet

 Ennen vallitsevaa korona tilannetta kävin kiertämässä kirpputoreja lähes säännöllisesti. Rakastan katsella mitä kaikkea kiintoisaa ihmiset ovat tuoneet myyntiin ja toisinaan sieltä itsekkin teen erittäin hyviä löytöjä. Vaatekaappini sisältö taitanee olla 50% kierrätysvaatteita ja myös lapsille koitan ostella mahdollisimman paljon vaatteita käytettynä niiden lyhyen käyttöiän ja kovan kulutuksen vuoksi. Etenkin lasten vaatteiden kohdalla tämä kierrätys on enemmän kuin hyvä juttu, koska en halua harmitella jos yli 20€ housuista hajoaa polvet heti viikon rymyämisen jälkeen. En ole juurikaan blogissa esitellyt näitä kirppislöytöjäni, joten ajattelin ihan tehdä aiheesta oman postauksen. Tai taidan jakaa oikeastaan aiheen kahteen eri osaan, koska huomasin että näitä kirpputori löytöjä minulla onkin melkoisesti kertyneenä.

Ensinnäkin pahoittelut kököstä ja rakeisesta kännykkä laadusta. Kännykkäni tarkennus ja sävytys eivät olleet ihan yhteistyökykyisiä näiden kuvien kohdalla, parhaimman lopputuloksen olisi varmasti saanut ulkovalaistuksessa ja jonkun toisen ihmisen ottamana, mutta koska inspiraation osuessa kohdalle olin ainoa aikuinen ihminen talossa, niin joudutte nyt tyytymään näihin 😁

 
Tämä harmaa kietaisumallinen neulepaita on tuoreimpia ostoksiani. Maksoin paidasta ainoastaan 3€, päälläni olevat viininpunaiset housut ostin viime kesänä muistaakseni 4€ hintaan.

 
Kuvassa olevasta paidasta maksoin 3€. Pidin kovasti teksti painatuksesta toisessa hihassa, sekä hieman avonaisemmasta selkämyksestä. 2/3 osa hihoja ei ole sitten hetkeen näkynytkään, joten se oli myös mieluisa yksityiskohta vaatteessa.

Tämän neuleen hinta yllätti minut todella on melkein käytetyimpiä vaatekappaleita minulla. Maksoin tästä ihanuudesta vain 0,50€. Pidän erityisesti näistä olkapäissä olevista pitsikoristeista.


Ollessani nuori, mielsivät todella monet ihmiset kirpputorit sellaisiksi epäsiisteiksi "köyhien ihmisten tavarataloiksi". Sitä monesti kauhisteltiin jos joku kertoi saaneensa vaatteet kirpputorimyynnin kautta. Itse olen jo varhain lapsuudessani tottunut siihen, että esimerkiksi lelut olivat monesti kirpputori löytöjä. Opin kuitenkin pian ettei siitä kannattanut mainita ääneen, koska siihen aikaan todella kummasteltiin sitä jos ei ollut varaa ostaa uutena. Onneksi nykyisin ennakkoluulot ovat hälvenneet ja kirpputoreista on tullut jopa luontoa säästävä järki valinta. Koska sieltä oikeesti löytää todella hyväkuntoistakin tavaraa. Kirppistelystä on tullut jopa eräänlainen muoti-ilmiö, josta puhutaan monessakin eri paikassa ja vertaillaan kuka on tehnyt mielenkiintoisimpia löytöjä.  

Vasemmanpuoleisen neuleen ostin muistaakseni 2€:lla. Ilman vyötä se on melko isohkoa mallia, mutta vyön kanssa siihen saa mukavasti istuvuutta ja vyö tuo samalla muuten niin yksinkertaiseen malliin vähän jotain pientä jujua. Ison kaapumaisen hupparin ostin noin vuosi sitten 4€:lla ja oikealla alhaalla oleva isolla kaula-aukolla varustettu neule lähti matkaani muistaakseni 2€:lla.

Vasemmanpuoleisen tulppaanimaisen kynähameen löysin 3€:lla ja olkaimettoman vetoketjullisen topin ostin 2€:lla. Oikeanpuoleisen asun kietaisumallisen topin ostin eurolla ja viimeisimmältä kirpputori reissulta tarttui matkaan vetoketju yksityiskohdin omaava minihame 3€:lla.

Vasemman puoleisen yksinkertaisen löysän mekon tai tunikan löysin 2€:lla ja oikeanpuoleisen mustavalkoisen mekon olen ostanut 5€:lla. Oikeanpuoleinen mekko on ollut useissa sukujuhlissa päälläni, se on minulle nykyään 1-2 kokonumeroa liian iso, mutta on vielä ihan käyttökelpoinen yksilö kun laittaa vyötärölle koristeeksi jonkun kivan vyön 😊 Vasemman puoleisessa mekossa ihastuin ilkapään yli menevään vetoketju yksityiskohtaan ja pidän mekon monikäyttöisyydestä. Sitä voi halutessaan ryhdittää vyöllä tai pitää ihan rentona kesämekkona.

Vasemman puoleinen mekko on todella simppeli ja yksinkertainen, rinnuksen tietämillä olevat napit ja harmaat kaulusmaiset lievekkeet kaula-aukon kohdilla tuovat pientä yksityiskohtaa mekolle. Lisäksi rintojen alapuolella kiertävä kuminauha tekee mekosta myötäilevämmän ja tyköistuvamman. Taisin ostaa tämän mekon paikalliselta kirpparilta 2€ hintaan. Oikean puolesessa asussa paita on ihan H&M liikkeestä ostettu, mutta laitoin sen päälleni, koska se sopii mielestäni niin hyvin tämän keinonahkaisen kellohelmaisen hameen kaveriksi 💗 Ja tässä hameessa on myös taskut ja keinonahka tuo mukavasti asuun rock-henkisyyttä. Tämän hamosen ostin muistaakseni 5€:lla.

Tämä mekko on ollut minulla vuosia ja on edelleen yksi lempi vaatteistani. Simppelin muodon ansiosta mekko sopii niin arkena käytettäväksi kuin vaikka juhliin mihin voi pukeutua vähän rennomminkin. Mekossa menee poikittain saumoja jotka tuovat asuun mukavan yksityiskohdan. Mekko on väljä mutta tarpeen tullen myös venyy hyvin. Olen nimittäin käyttänyt tätä myös ison vauvamasun kanssa, eikä mekon olemus siitä kärsinyt. Tämän olen joskus löytänyt 3€:lla.

 Tämä mekko on myös melko tuorehko tapaus. Ostin sen syksyllä 4€:lla. Pidän mekon mallista kovasti ja pitsisestä selkämyksestä.

Tämä on myös viimeisimmältä kirpputorireissulta ja tästä taisi tulla itselleni lempi mekko. Tämä maksoi vain 3€.

Kuten huomaatte, yleisimpiä vaatekappaleita mitä kirpputoreilta lähtee taitanee olla mekot ja paidat. Olen todella kranttu siitä miten paljon suostun maksamaan kirpputorilla tuotteesta. (olen sitä oikeastaan nykyään muutenkin) 

Todella harvoin maksan vaatekappaleesta yli 5€. Toki poikkeuksia on, esimerkiksi kunnollisista ulkotakeista tai erikoisemmasta vaatteesta saa helposti joutua maksamaan enempi ja yleensä tiedostan jonkun tuotteen alkuperäisen myyntihinnan ja siihen mielessäni suhteutan sitten sen, olenko valmis maksamaan milloisestakin tuotteesta kuinka korkeaa hintaa. Esimerkiksi olen joskus maksanut eräästä gothic-lolita tyyppisestä hameesta 30€, koska tiesin kyseisen mekon maksavan uutena noin 60€-80€. 

Käyttekö te kirpputoreilla? Oletteko tehnyt hyviä löytöjä?😊

Tammikuun ensimmäinen

Mä en käsitä tätä ajan juoksua. Tammikuu huitelee jo puolessa välissä, enkä ole mukamas ennähtänyt tänne kirjoittamaan. Viime vuonnakin minun piti tehdä Moonlilyn kirjoituksen innoittamana oma postaus: "minä 10 vuodessa", mutta sekin on nyt jäänyt luonnoksiin täysin keskeneräisenä teoksena. Mulla on myös paha taipumus siihen, että jos en saa jotain yhdellä istumalla valmiiksi, en sitä saa valmiiksi enää koskaan 😂 Tottakai minä pakolliset asiat hoidan, jos ne kesken jää, mutta nyt tarkoitin tällä harrastepohjaisia asioita, kuten piirtämistä tai blogitekstin julkaisemista. Saa nähä huvittaako minua enää sitä postausta raapustaa, aika näyttää. Olisi vain ollut niin otollinen tilanne viime vuonna kun eleltiin tasa vuosikymmenessä. Siitä olisi ollut hauskaa pohtia miten olen muuttunut 10 vuodessa, mutta nyt jos kirjoittaisin, täytyisi se tehdä aikaväleille 2011-2021, eikä se näytä enää yhtä hyvältä kuin 2010-2020. Nää on mun omia korvien välisiä ongelmia 😂😂

Meillä on arki lähtenyt sujumaan jo normaalilla tavalla, mies palasi joululomansa jälkeen kouluun, esikoinen aloitti taasen hoidossa ja itse olen möllöttänyt pienimmän kanssa nyt kotosalla pohtien tulevaisuutta. Hoitovapaani kun loppuu virallisesti 4kk kulttua. Tein nyt melkoisen radikaalin päätöksen ja ilmottauduin nyt jo työttömäksi sekä ilmoitin myös nuorimman päivähoitoon nostaen samalla esikoisen hoito-ajan täysiin tunteihin. Tein myös hieman yllättävän suunnitelman tulevaisuuteni suhteen. Hain tuossa aikani kuluksi kolmannen kerran opiskelemaan kasvatus-ja ohjausalantutkintoon, ajatuksella "josko ne kyllästyisivät minun jatkuviin hakuihin ja päästäisi edes säälistä opiskelemaan" 😂

Opinto-ohjaaja soitti hakemuksen tiimoilta ja siinä hetki juteltuamme erehdyin sanomaan siitä, että olen jo useasti koittanut hakea pääsemättä. Opinto-ohjaaja minulle sitten sanoi, että olenko ajatellut lähihoitajan tutkintoa, koska heillä on sinne paljon enemmän vapaita opiskelupaikkoja ja lähihoitajan papereilla pääsen työllistymään myös varhaiskasvatukseen, sekä se mahdollistaa myös moneen muuhun ammatti-osioon suuntautumisen, kuten päihde tai mielenterveyspuolelle, joka minua on kovasti kiinnostanut jo vuosia. Hetken siinä tuumailtuani, tein päätöksen siirtää hakua lähihoitajan puolelle ja yllätyksekseni koulutus suoritetaankin ihan tässä omassa asuinkaupungissa, pääsykokeet ovat jo ensi viikolla, sekä koulutus alkaisi jo 1.2. Melkosen nopealla aikataululla siis. Otin samointein yhteyttä esikoisen hoitopaikkaan ja sain nuorimmaisen hoitopaikankin järjestymään jo alkavaksi tuolloin 1.2. 

Työvoimatoimistoon laitoin myös toivetta, josko voisin opiskella työttömyystuella, mutta työkkärin työntekijä totesi, että tuskin tulen saamaan myöntymystä heidän puolelta tähän, koska aikaisemmin opiskeltu keittiönala työllistää todella hyvin tällä hetkellä täällä päin ja syyksi ei riitä heille se, että minulla on tullut mitta täyteen keittiöalaa. Vaihtoehtona jäi joko luopua tästä opiskeluhaaveesta tai hakeutua opiskelemaan omakustanteisesti kelan opintotuella. Meinasin lyödä jälleen hanskat tiskiin asian tiimoilta, mutta kumppanini ja eräät ystävät saivat kannustettua minua kuitenkin sen verran, että aloin jälleen nähdä koulun aloituksen mahdollisena. 

Ehkä tästä selvitään ja tiukalla budjetoinnilla saadaan varmasti asiat luistamaan. Jos sillä hetkellisellä kitkutuksella saavutetaan kuitenkin se piste, että molemmat työllistymme lopulta aloihin, mistä pidämme ja mitä jaksamme työksemme tehdä, on se varmasti kaiken sen arvoista. 

Minua harmittaa syvästi tässäkin asiassa se oman itsetunnon puute. Heti kun meinaa tulla vähääkään haasteita jonkun asian saavuttamisen suhteen, on ensireaktioni välittömästi se "en minä pysty tähän, kuvittelin itsestäni jälleen liikoja".

Tuntuu, että minulta puuttuu täysin tietynlainen kunnianhimo ja tavotteellisuus. Tässä sen huomaa miten vahingollista ja pitkä vaikutteisia seurauksia kiusaamiset ja jatkuvat lyttäämiset aiheuttavat. Onneksi olen koittanut vähän nykyisin pistää vastaan muiden olettamuksille ja niihin ennakkoajatuksiin mihin itse helposti syyllistyn. Hypätä sen oman mukavuusalueen yli ja peloista huolimatta koittaa saavuttaa asioita. Tässäkin suuri apu on ollut omilla tukijoukoilla, jotka ovat jaksaneet kannustaa ja tukea minua päätöksissäni. 💓 Eiköhän ne asiat ala tästä pikkuhiljaa lutviutumaan. 

Näin uuden vuoden alkajaisiksi heittäisin teille lukijoille pallon:

 Onko teillä jotain ideoita mistä haluatte minun kirjoittavan? Postaus ideoita saa vapaasti heitellä, jos joku tietty asia kiinnostaa ja minä koitan niistä kirjoitella aina kun sopiva vapaa hetki löytyy ^_^