Ihanaa ystävänpäivää

Taas on se aika vuodesta, kun ihmiset hullaantuvat ystävänpäivästä. Kaupat tursuavat aiheeseen sopivasta krääsästä ja herkuista. Toisia tämä päivä ärsyttää suunnattomasti ja kuulen ihmisten sanovan "ystävänpäivä on jokapäivä, eikä vain yhtenä päivänä vuodessa".

Tämä saa pohtimaan miksi toiset ovat niin ärsyyntyneitä aina tälläisistä merkkipäivistä?

Ymmärrän tämän materialismi ärsytyksen täysin, ihmiset ostavat turhaa krääsää, joka lopulta nakataan jätteenä roskikseen, kun ei niitä joka vuosi tulleita pehmonalleja vaan yksinkertaisesti halua säilyttää pölyä keräämässä. 

Tähänkin täytyisi jotenkin saada muutosta, että turhan kynttiläkipon tai pehmonallen sijaan ihmiset antaisivat aikaa. Kävisivät yhdessä ystävän tai kumppanin kanssa elokuvissa, kahvilla tai rauhassa syömässä. Yhdessä vietetystä ajasta jää taatusti pitkäkestoisempi muisto, kuin jostain tusina pehmoturrikasta.

Tein ystäväni pojan 2 vuotis syntymäpäiville vadelma-valkosuklaa hyydykekakun

Sitten jäin pohtimaan myös sitä, kun osa ihmisistä kokee nämä päivät tympeinä siksi, kun ystäviä pitäisi huomioida muulloinkin kuin ystävänpäivänä. Totta tämäkin, mutta itse mietin asiaa siltä kantilta, että monien arki kun koostuu melkoisen hektisestä elämästä, on töitä, harrastuksia, perhe-elämä tuo omat haasteet toisille jne. Onko se oikeasti väärin, että yhtenä päivänä vuodesta ihmiset ehtivät pysähtymään ja sanomaan läheisillensä kuinka tärkeitä ne on ja kuinka paljon heitä arvostaa? 

Itse ainakin myönnän ihan avoimesti, että toisinaan kaipaan tälläistä pysähtymistä, jotta muistan sanoa ihmisille kuinka tärkeitä he ovat. Toki pyrin siihen ihan muinakin päivinä vuodessa, mutta aina se ei juuri toteudu monista erilaisista syistä.

Tälleen ajan saatossa olen huomannut, että monet ystävyys suhteet on minun elämästäni kadonnut. osaan olen ihan itse syyllinen, olen omien menneisyydessä tapahtuvien ongelmieni takia huomaamattani vetäytynyt pois ystävieni joukosta. Osa ystävyys-suhteista on kaikonnut ihan ilman mitään suureellista draamaa, polut ovat vaan vieneet eri suuntiin. Mutta elämä on myös heittänyt tielleni kaikesta kaaoksesta huolimatta myös uusia ihania ystäviä. 

Oma erotilanteeni vuosi sitten karsi hyvin paljon ihmisiä elämästäni pois. Silloin kun olisin apua ja tukea eniten tarvinnut, sain monelta osakseni turhia lupauksia, jopa suoraan sanottuna törkeitä uteluyrityksiä. Minuun otettiin yhteyttä vain saadakseen kuulla mehevimmät juorut, että mitä oli tapahtunut, sitä voivoteltiin ja luvattiin auttaa, tulla kahville jne. lupauksia kuitenkaan koskaan lunastamatta. Silloin pistinkin tälläiset ihmiset tylysti pois elämästäni. Olen sitä mieltä, että mieluummin vaikka 1 hyvä ystävä kuin 10 huonoa. 

Kiitos teille ihanille ystäville ja sukulaisille ketkä ootte mua auttanut ja tukenut silloin kun olen sitä apua tarvinnut <3 ja kiitos myös muutamille lukijoille ketkä ootte tsempannut ja myötäelänyt blogin kautta <3 Olen kiitollinen, että olen saanut ympärilleni todella paljon rakastavia ja välittäviä ihmisiä. <3 <3 <3

 Ja mitä parisuhteeseeni tulee, meille tuli kuluneeksi tuossa viikko sitten 6kk seurustelua. Helpolla ei olla tätä 6kk taivallettu, mutta olen älyttömän onnellinen miehestäni <3 Hän on niin välittävä ja rakastava persoona. Ottaa pojat ihanasti huomioon ja on aidosti kiinnostunut heidän hyvinvoinnistaan. Hän täällä ollessaan auttaa minua todella paljon pyytämättä ja tukee minua kasvatusasioissa. Kun hän on läsnä vierelläni, minulla on tosi levollinen ja välitetty olo. 

Etäsuhde tuo omat haasteet, kun yhteydenpito perustuu valtaosan ajasta vain ja ainoastaan whatsapp-viesteihin. Siinä vaaditaan todella paljon kärsivällisyyttä molemmin puolin ja hyvää kommunikointi taitoa. Itse myönnän tässä kohtaa, että minulla on omat haasteeni tässä asiassa, etten ylitulkitse toisen viestejä, enkä siinä aina ole onnistunut kovinkaan hyvin. Lisäksi nyt kun asiat on ns.hyvin, huomaan, että menneet ovat alkaneet nyt kummittelemaan todella paljon mielessä ja etenkin erossa olo kun ei näe toista, sekoitan helposti omassa päässä menneet nykyisyyteen. Onneksi tässäkin asiassa meillä avoimuus ja rehellisyys on auttanut paljon, ollaan kumpikin voitu puhua toisillemme mieltä askarruttavista asioista ja rauhassa korjata väärinymmärryksiä ja turhia pelkoja. 

En voi muuta sanoa, kuin, että olen löytänyt aivan mielettömän ihanan miehen rinnalleni, joka jaksaa ymmärtää ja tukea minua menneiden käsittelyssä. En usko, että kovin moni olisi pystynyt olemaan näinkään kärsivällinen vastaavissa tilanteissa. Siksi haluankin todella paljon voittaa nämä pelot, jotta pystyisin olemaan hyvä puoliso, ettei ongelmani rasittaisi suhdettamme ja että voisimme molemmat vapaasti vain nauttia siitä mitä meillä on ja kuinka hyvin meillä asiat on <3 <3 

Haluan toivottaa kaikille lukijoille ihanaa Ystävänpäivää <3 <3