Olen pitkään kipuillut myös sen asian puolesta kuin lukujumi. Olin nuorempana todella innokas kirjojen lukija ja pelkän yhden kesän aikana saatoin koluta useita kirjoja läpi. Muistan sen kuinka kirjojen maailmaan oli todella kiintoisaa uppoutua. Ne veivät minut paikkoihin ja tapahtumiin, joita en tule koskaan näkemään tai kokemaan, ne veivät minut seuraamaan hyytäviä ja jännittäviä kertomuksia, jotka saivat vatsanpohjaan jännityksen kouraisuja aikaiseksi sekä valtavan innostuksen mieleen pitkäksi aikaa.
Hektinen arki monine haasteineen on syönyt valitettavasti vuosien saatossa tätä intoa. Olen lukuisat kerrat ottanut kirjan käteen, lukenut siitä muutaman ensimmäisen luvun ja lopulta kirja on jäänyt kesken hyllyyn odottamaan aikaa, jolloin sen joskus saisin vietyä päätökseen. Tänä keväänä olen katsellut hyvinkin kriittisesti omia kerääntyviä kirjakokoelmiani ja tuskaillut jälleen sitä, miten ihanaa olisi joskus saada nämä kaikki luettua. Niinpä päätin haastaa itseni ja pakottaa itseni lukemaan.
Alkuun meinasi se tuttu luovuttamisen tunne iskeä: "en pysty keskittymään, ajatukset harhailevat, ei ole aikaa..." Jne. Samaan aikaan mieheni innostui myös seuraksi lukemaan Harry Potterin toista osaa ja huomasin, että minulla oli helpompi ja mielekkäämpi jatkaa itsekkin lukemista kun joku muukin teki vieressä samaa. Näin pääsin tästä luovutusvaiheesta yli ja sain kahlattua kirjan viimeistä sanaa myöden loppuun ja huomasin jossain kohtia, että minua ei enää häirinnyt se, että joku tekee jotain muuta samaan aikaan kun luen. 😃
Käsiini tarttui Erik Axl Sundin Unissakulkija. Kirja on jatko-osa aiemmin ilmestyneelle Varistytölle. Pidän kovasti kirjoittajien tyylistä kirjoittaa näitä kirjoja, luvut ovat lyhyitä, joten kirjaa on helppo jatkaa pienissä osissa pitkin päivää jäämättä koskaan "ärsyttävästi kesken". Toinen osa täydensi ensimmäisen kirjan aloitettua tarinaa ja pureutui enempi hahmojen menneisyyteen. Kirja kuitenkaan ei tehnyt minuun niin suurta vaikutusta, kuin mitä avausosa oli saanut aikaan ja paikoitellen tunsin jopa tylsistymistä. Olisin kaivannut enempi ensimmäisen kirjan tuomaa jännitystä ja kauhuntunteita. Kirja kyllä paransi otettaan viimeisien lukujen kohdalla. Nyt täytyy metsästää jostain kolmasosa, jotta pääsen lukemaan kuinka tämä tarina päättyy.
Oletteko te kovia lukemaan? Mikä on viimeisin kirja jonka olette lukenut? 😊
Tykkään kirjoista ja lukemisesta - viime vuosina on tullut luettua jonkin verran kauhukirjallisuutta, jännäreitä, fantasiaa sekä kevyempää elämäntapoihin liittyvää kirjallisuutta (tyyliin Konmari). Viimeisen vuoden aikana oon huomannut, että keskittymiskyky kirjojen lukemiseen on huonontunut huomattavasti ja yhä useammin päädyn kesken luvunkin selaamaan puhelinta, koska pidän sitä yleensä kirjan päällä painona että kirja pysyy auki. Pitäisi nyt opetella ottamaan joku toinen esine painoksi ja jättää puhelin vaikka muutaman metrin päähän, niin kertomuksiin saisi uppouduttua rauhassa. :D Parhaillaan mulla on luettavana Stephen Kingin Piina, jossa lähestyn kohta puoliväliä. Ihan mielenkiintoinen opus ja itseasiassa pääosin kivan lyhyitä lukuja.
VastaaPoistaHuomaan saman ilmiön tuossa, jos puhelin on liian lähellä, herppaantuu keskittyminen helpommin siihen. Olen itse tietoisesti jättänyt kännykän kauemmaksi, koska on alkanut ahdistamaan sen riippuvuus ja kuinka helposti se tarttuu käteen kun on vähääkään tylsää tai joutilasta aikaa -_-
PoistaMukava kuulla että Kingin Piina on mukavan oloinen kirja, mulla on Kingin kirjoja iso liuta odottamassa hyllyssä lukuaan. Nyt aloitin jälleen alusta Hohdon. Olen parhaimmillaan päässyt sitä noin 50 sivuun asti ja aina jäänyt kesken. Nyt jos ottaisi tavoitteeksi sen että ennen en luovuta kunnes on viimeinenkin sivu tullut oikeesti luettua `:D
Kuulostaa tutulta. Ite oon kanssa nuorempana ollut kunnon lukutoukka ja tykännyt kirjoittaa tarinoita myös itse, mutta aikuistumisen ja arjen kiireiden myötä harrastus on hiipunut. Ajatus kirjojen maailmaan uppoutumisesta kiehtoo edelleen, mutta keskittymiskyvyn kanssa kamppaillaan täälläkin. Oon myös tietoisesti yrittänyt lisätä lukemista ja hakenut inspiraatiota kirjaston järjestämästä lukuhaasteesta, mutta tavoitteena ei loppujen lopyksi ole muu, kuin saada lisättyä lukemista ja vietyä kirjat loppuun, numeroista/määristä välittämättä.
VastaaPoistaTällä hetkellä luen Louise Jensenin kirjaa The Date, joka on jonkinlainen jännäri siitä kuinka sokkotreffeillä asiat menivät pahasti pieleen ja treffikumppanista tuleekin vainooja. Tässäkin sisäinen suorittajani pyrkii iskemään kaksi kärpästä kerralla, sillä englanninkieleni kaipaa hiomista joten olen päättänyt että lukisin enimmäkseen englanniksi 😅
Tuo kirjastojen lukuhaasteet kuulemma toisilla auttaa ja lisää motivaatiota lukemiseen :)
PoistaLukemasi kirja kuulostaa jännittävältä kirjalta ja kiehtovalta aiheelta, toivottavasti on hyvä.
Olen miettinyt myös omaa englanninkielentaidon kehitystä juurikin samalla tavalla, mutta toistaiseksi minulla on ollut niin paljon haasteita ihan suomenkielistenkin kirjojen lukemisessa, niin en usko saavani senkään vertaa luettua. Mutta jos saan tämän lukuinnostuksen oikein kunnolla käyntiin, olen miettinyt Harry Pottereiden lukua englanniksi, koska olen ne niin monta kertaa lukenut suomeksi, että kynnys aloittaa englanniksi voisi olla paljon matalampi, kuin ihan täysin vieraan kirjan kohdalla :)
Hienoa, että olet saanut lukuintoa heräteltyä. Oon huomannut itsekin, että välillä se lukeminen täytyy aloittaa vähän puoliväkisin, jotta pääsee vauhtiin :D Juuri luin aiheesta "dopamine detox" (en nyt saa sitä mitenkään järkevästi suomeksi käännettyä), ja idea siinä on karkeasti sanottuna uudelleenkouluttaa aivoja pois koukuttavista jutuista, joihin aivot hakeutuvat nopean mielihyvän tai palkinnon toivossa (netissä roikkuminen jne), ja lukeminen on todella hyvää lääkettä tähän.
VastaaPoistaMulla on kesken Hobitti ja useampi ns. tietopohjainen opus (Mythologia Fennica, Suuri tonttukirja, Värioppi, Puiden biologia ja hoito...), joita luen silloin tällöin pienemmissä erissä. Ei ole tavatonta, että mulla on useampikin kirja kesken :p Lainasin myös Stumppaa tähän -kirjan, jotta en aloittaisi uudelleen stressipolttamista.
Mä aina hämmästelen tuota miten toiset pystyy keskittymään useampaan kirjaan samaan aikaan. Mulla on jo yhden kirjan kanssa haasteita jos tulee lukutaukoa, että mitäs tässä aiemmin tapahtuikaan. Saati sitten jos olisi useampi tarina kesken, olisin ihan pihalla tarinoista :D
PoistaLuen nykyään hävettävän vähän, vaikka olen opiskellut kirjallisuutta ja tykkäsin kakarana lukea tosi paljon. 😅 Lainasin hetken mielijohteesta Ellen Thesleffin elämäkerran kirjastosta. Uusin sen kaksi kertaa ja lopulta palautin takaisin avaamatta sitä kertaakaan, kun ei vaan inspiroinut tarttua teokseen, jossa oli useita satoja sivuja. 😕 Olisi kivaa lukea enemmän, mutta tuntuu, että on vaikea keskittyä. Kuuntelen nykyään enemmän äänikirjoja, kun samalla voi mennä vaikka lenkille.
VastaaPoistaTuo äänikirja vaihtoehto on varmasti hyvä, jos on elämässä sellaisia hetkiä, joissa sen voi ottaa hyödyksi. ^_^ Itsellä kun on työ sellaista ja arki lasten kanssa sen verran hektistä, en ole löytänyt sopivaa kohtaa minkäänlaiselle äänikirjan/podcastin kuuntelulle. Välillä kadehdin miestä kun hällä on sellainen teollisuustyö jossa hän voi hyvin kuunnella koko työpäivän läpi erilaisia podcasteja kiinnostavista aiheista. Alanvalinta kysymyksiähän nuo on, itse en pystyisi tekemään tehdastyötä muutamaa kuukautta pidempään kun tympääntyisin siihen suht.samanlaisiin työpäiviin todella nopeasti :D
Poista