sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

2 vuotias

Meidän pieni mies on jo 2 vuotias! Tai ollut siis jo 20.2 lähtien :D Joka päivä jaksan hämmästellä ajan kulumista ja kuinka siitä pienen pienestä maailmaa hiljalleen tarkkailevasta vauvasta on kasvanut jo hyvin omatoiminen taapero. Syntymäpäiviä juhlittiin kahdessa erässä. Ensimmäiset pidettiin yhdessä veljen poikani kanssa, joka täytti hieman aikaisemmin tuon 2 vuotta. He eivät olleet työkiireidensä vuoksi ehtineet syntymäpäiviä pitämään aikaisemmin ja itse sitten ehdotin yhteisiä syntymäpäiviä, ettei tarvitsisi samoja sukulaisia juoksuttaa kahden pirtin välillä peräkäisinä päivinä tai viikonloppuina ja halusin myös helpottaa heidän sen hetkistä työtaakkaa tarjoamalla samalla leivonta apua. Juhlat meni oikein mukavasti ja oli varmaan suurimmalle osalle vieraistakin helpottavaa kun selvittiin kaksista synttäreistä samalla rytäkällä. Vapaa-aika kun nykyään ihmisillä on kovin vähissä erinäisten harrastusten, töiden ja muiden elämän kiireiden vuoksi. Eikä onneksi tälläiset 2 vuotiaat taaperot osaa vielä harmistua siitä, mikseivät saa omia syntymäpäiviä =)  Heille kun tärkeintä on se muiden ihmisten läsnäolo, päästä kirmaamaan muiden lasten kanssa ja rapistelemaan lahjapakkauksia.


Toinen osio syntymäpäivistä vietettiin viime viikonloppuna, jolloin meille saapuivat mieheni puolen suku. Heitä ei montaa ollut, joten järjestelyiden osin pääsin helpolla :)
Poikamme sai lahjaksi kaikenkaikkiaan hirmuisesti vaatteita, joista ollaan äärimmäisen kiitollisia. Kielloista huolimatta tuo nassikka kun tuppaa koko ajan kasvamaan ulos vaatteistaan =D Hän sai lahjaksi myös Autot-elokuvasta tutun Martti-auto lelun, joka onkin nykyään pojalla matkassa mukana lähes yötäpäivää, äänikirjan, 2 pipoa, villasukat, leikkityökalusarjan, dinoauton, krokotiilipehmolelun, pillimehuja, Dubloja ja ryhmähau-dvd:n. Me ostettiin pojallemme sellaisen ison 10 pikkuauton pakkauksen jonka joskus aikaisemmin löysin hyvässä alemyynnissä.


2-vuotiaana poikamme tosiaan osaa jo monenlaisia taitoja. Hän on kova poika höpöttämään, selkeitä sanoja ja lauseita tulee hirmuisen paljon ja hänen puheestaan onkin tällä hetkellä tullut todella ymmärrettävää. Tällä hetkellä on hyvin voimakas minäitse-vaihe meneillään voimakkaan uhman kera. Kaupparaivareitakin on jo useasti saatu ja tällä hetkellä työn alla on lyömisen kitkeminen pois. Temperamenttia löytyy tosiaan pieneltä mieheltä, mutta muuten luonteeltaan hän on hyvin rauhallinen ja kovasti ympäristöä tarkkaileva kaveri. Ympärillä jos on paljon porukkaa tai vierasta porukkaa on hän enempi se vetäytyvä persoona, ei juurikaan puhuapukahda ja uusiin juttuihin tutustuminen on toisinaan hyvin pelottavaa. Hänellä tuntuu olevan tarkkaavaisen luonteensa vuoksi äärimmäisen hyvä muisti ja hän hoksaa ällistyttävän paljon asioita, mitä itse en ole osannut edes ajatella tuon ymmärtävän/ajattelevan. Tunnistaa hoitokavereidensa vanhempien autot, vaikkei olisi niitä nähnyt kuin 2 kertaa. Auttaa myös kaikessa mahdollisessa. Vie pyykkiä suoraan koneeseen, auttaa tiskikoneen tyhjentämisessä, siivoaa jo omia jälkiänsä osaamallaan tavalla. Lempi juttuja on ehdottomasti autot, puputupuna, junat ja muumit. Pitää myös kovasti perhepäivähoidossa olosta ja kavereista höpötetään toisinaan jopa kotona. 2 vuotis neuvolaan mennään vasta 22 pvä tätä kuuta, koska olin vähän mattimyöhäsenä liikenteessä sen varauksen suhteen. Neuvolatäti tosin sanoi ettei se ole niin tarkkaa ja ehdottikin uudenlaista neuvolakäyntiä, mikä on täällä päin kokeilussa. Siinä käynnissä on mukana useampikin saman ikäinen lapsi ja heille on järjestetty mm. temppurataa, missä nuo taaperot saavat touhuta ja samalla katsotaan motorisia taitoja yms. jokainen tietysti samalla käynnillä punnitaan ja mitataan ihan yksilöinä, mutta meidän jännittäjä poikaa ajatellen tämä uusi kokeilu voisi olla todella hauska ja rohkaiseva, saa ehkä paremmin pikkumiehestä jotain irti, kun vertaa sellaiseen kuumottavaan "nyt tarkkaillaan vain minua"-käyntiin :D

Sellaista tänne kuuluu pienelle miehelle. Enää olisi 49 päivää pikkuveljen laskettuun syntymäaikaan jäljellä. Jännityksellä jäämme odottamaan milloin hän päättää syntyä, toivottavasti päättää vielä tovin pysyä masun sisällä kasvamassa. Itselläni alkoi viikko sitten kesäloma, josta siirrynkin suoraan äitiyslomalle. Kesäloma alkoi vain kehnosti flunssan merkeissä, mutta eiköhän se olo tästä vielä voiton puolelle käänny :)

4 kommenttia:

  1. Paljon onnea pikkuiselle! :)

    VastaaPoista
  2. Onnea pienelle miehelle!

    Aika kuluu kyllä nopeaa. Siskojen muksuja nään alle kerran kuukaudessa eli muutaman kerran vuodessa ja joka kerta kaikki niistä on muuttuneet ihan huimasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Eni <3 ^_^
      älä muuta sano! Välillä sitä ei niin kiinnitäkkään huomiota ajan kulumiseen, mutta esimerkiksi koneella kun katselee vanhoja valokuvia niin sitä havahtuu kuinka aika onkaan kulunut ja etenkin juuri jos ei usein näe joitain ihmisiä niin siinä sen ajan kulumisen vasta huomaakin.. itse ei onneksi vanhene ollenkaan ;) :D ha haa

      Poista