Syntymäpäivä hulinaa

 Meillä juhlittiin tuossa noin viikko sitten kahdet syntymäpäivät. Ensin oli rakkaan esikoiseni 9 vuotis syntymäpäivät ja tästä muutaman päivän päästä oli myös mieheni syntymäpäivät. 

Esikoisen syntymäpäiviä juhlittiin kutsumalla lähimmät sukulaiset kahville. Yleensä minulla on ollut tapana jakaa porukka kahteen eri kattaukseen, jotta pieniin tiloihin mahtuu paremmin. Nyt kuitenkin päätimme pitää kaikki samalla kattauksella, koska varsinkin iäkkäämpien vieraiden saapuminen paikalle oli hyvin epävarmaa. Suureksi iloksi kuitenkin lähes kaikki pääsi paikalle ja vaikka hetkellisesti pieni asuntomme olikin täpösen täynnä, löytyi kaikille kuitenkin istumapaikkaa ja pääsi sopivasti myös kaikki sukulaiset seurustelemaan keskenään. Ja me pääsimme vähemmällä stressillä kun kaikki oli ns.yhdeltä istumalta ohitte. 🙂

Tarjolle esikoinen oli pyytänyt kissa kakkua ja sellaisen hänelle tein. Sankari oli tyytyvainen lopputulokseen, vaikka itse olinkin kriittinen kun kakusta ei tullut yhtään sellainen mitä olin ajatellut. Pitäisi vain opetella olemaan armollinen itselleen. Ei tällä aikataululla ja lasten pyöriessä jaloissa voi taikoa mitään kisakakku tasoista lopputulosta. Tai itse en ainakaan kykene, vaan pitäisi pystyä käyttämään monia monia tunteja, jotta työn lopputulos miellyttäisi edes jollain tasolla. Lisäksi kahvipöytään eksyi perinteiset kaupan pakaste osastolta ostetut karjalanpiirakat, munavoi, kinkku-juusto pizzaa, keksejä, sipsiä, popcornia ja nameja. Vieraat ja sankari vaikuttivat olleen mielissään ja itsekkin olin tyytyväinen kun olin kerrankin arvioinut tarjottavien menekin hyvin. Mikään ei loppunut kesken, mutta mitään ei myöskään hullunlailla jäänyt meille hävitettäväksi. 😊

Meillä kävi myös neljä kaveria juhlistamassa päivänsankaria. Kissa teema oli myös näissä juhlissa teemana. Täytekakun sijaan tarjosin kaupan valmiita kuppikakkuja jotka itse tuunasin sokerimassalla kissa teemaan sopiviksi 😊 Meno tuppaa tän ikäisillä olemaan jo melkoisen vauhdikasta, joten järjestimme pientä ohjelmaa legomasters-kisan muodossa. Oli hienoa seurata miten nuoret heti jakoivat porukan kahteen ryhmään ja alkoivat tekemään yhteistyötä keskenään. 

Mieheni syntymäpäiviä juhlimme ihan rauhakseltaan Tampereella pyörähtäessä. Kävimme Puolenkuun peleissä ostoksilla ja kävimme myös ensimmäistä kertaa kokeilemassa, millaista ruokaa Tampereen pizzamestareilla oli tarjolla. Itse otin pasta-annoksen jossa oli katkarapuja ja valkosipulia. Mieheni puolestaan otti pizzan joka sisälsi kanaa, maissia, pekonia, paprikaa ja ananasta. Itse pidin omasta pasta-annoksestani todella paljon. Annos oli todella tuhti ja iso, en jaksanut kokonaan sitä syödä, valkosipulia ja katkarapuja oli kerrankin reilusti. Mieheni luonnehti omaa annostaan mukavan kevyeksi, ei jäänyt sellaista raskasta oloa mitä monista muista pizzoista jää niiden rasvaisuuden takia. Maissi oli uusi tuttavuus pizzassa ja makua se ei kuulemma tuonut siihen oikeastaan ollenkaan. Mutta jos Tampereen seudulla sattuu liikkumaan ja on ruokapaikkaa vailla, kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa jos ei aiemmin ole käynyt 😊